Yritystä..

Istuskelen tänään kotona ja lueskelen vauvablogeja. Miksei kirjoittaa itsekin?

Ollaan mieheni kanssa löydetty toisemme, minä 26v ja hän 33v. Takanamme on kohta vuosi yhteistä taivalta. Olen tavallaan aika onnekas ja helpottunut, kun mieheni haluaa jo lapsia. Mietin, että jos olisin nuoremman miehen kanssa, olisin ehkä joutunut odottamaan, stressaamaan ja arvuuttelemaan, että milloin se vauva-asia tulee ajankohtaiseksi. Mutta mun mies on halunnut jo pitkään lapsia, kumppani ja ajankohta eivät vain ole olleet oikeat.

Yrittämisen aloittaminen kävi jotenkin aika salakavalasti. Joskus suhteen alkuaikoina meille kävi loppukierrosta pari vahinkoa. Kulta ei ollut milläänsäkään ja on sanonut alusta asti, että mun kanssa on ollut varomattomampi sänkyleikeissä kuin exiensä kanssa. Tuolloin otin itse varmuuden varalta kuitenkin jälkiehkäisypillerin x 2. E-pillereitä en ole käyttänyt vuosiin, en pidä niiden tuomista mielialanvaihteluista ja painostavasta olosta sekä rintojen turvotuksesta, minkä ne mulle tekivät. En aio pillereitä koskaan käyttääkään. Maailman luonnollisin asia on tulla raskaaksi jos harrastaa seksiä.  Ei me mitenkään sovittu, että ehkäisy jää pois, mieheni vaan antoi mennä ja minä en pistänyt hanttiin.

Mua on alkanut jännittää ihan hurjasti vaan se, että kuinka hankalaa se raskautuminen tulee olemaan. Harmittaa, kun en alkanut hommiin jo nuorempana. Olemme yritelleet nyt alkukierron joka toinen päivä, nyt mennään kp 15. Ovulaation pitäisi olla vasta 15-20 päivä, koska kiertoni on viimeaikoina ollut pitkä, n. 35 päivää. Mies sanoi eilen, että ei kestä jos alan suunnittelemaan meidän seksiaikataulut etukäteen. (Ehdotin sille tänään seksiä klo 17-18, kiihottavaa... Kysyi vain, että pitäisikö ihan pistää kalenteriin jatkossa nämäkin ajat?) No, mies lähti keikalle tänään ja puputtelut jäivät, mutta huomenna jatketaan.